Risujen leikki puutarhassa

Tarja Heikkilä näyttää upeilla töillään, millaiseen leikkiin koivunrisut ovat hänen kanssaan lähteneet ja kuinka ne ovat taipuneet taidekäsitöiksi. Risujen estetiikan löytäminen on tuottanut puutarhaan monenlaisia hyöty- ja koriste-esineitä.

Tarja Heikkilä ja Aapo Pääkkö asuvat lastensa Inkerin ja Paavon kanssa itse rakentamassaan omakotitalossa Ilolassa. Kallioinen tontti oli vielä 12 vuotta sitten vanhaa peltoa ja metsää, jonka pariskunta raivasi nyt kukoistavaksi puutarhaksi.

Hehtaarin kokoiselle pihalle mahtuu monenmoista. Talo kohoaa kalliolla ja sen alapuolelle aukeaa puutarha erilaisine huoneenomaisine tiloineen. Jatkuvat puutarhaprojektit ovat perheessä selkeästi Tarjan juttu. - Piha on iso nautinto. Tykkään aamuista ja illoista siellä. Tontin kattavalla kävelykierroksella pääsee niin metsäpolulle, kasvihuoneeseen, kerrokselliselle kivipihalle kuin upeiden, korkeiden kukkaistutusten syliin. Kukkapenkkien katveesta löytyy lepopaikkoja penkkeineen ja polkuineen.

- Olen hakenut pihalle kasveja, jotka viihtyvät täällä. Tykkään vanhoista perennoista ja valitsen kasvit fiilispohjalta, en lajien vuoksi, Tarja Heikkilä kertoo. Hän sanoo kukkaistutusten elävän vuoden kierron mukaan ja olevan rehevän kerroksellisia jo senkin vuoksi, etteivät rikkaruohot pääsisi leviämään.

Maalta kotoisin oleva Tarja on ollut kasvien kanssa sinut jo lapsuudessa, mutta aloitti puutarhaharrastuksensa hiljalleen lasten ollessa pieniä. Löytöretki uuteen harrastukseen on muuttunut vuosien myötä ainakin jäljistä päätellen intohimoksi. - Nyt on kiva, kun on jo rehevää ja paljon kasveja, Tarja toteaa vaatimattomasti.

Hän kertoo Hyötykasviyhdistyksestä sekä Maatiaisesta ja sanoo käyneensä Pentti Alangon kursseilla, joten näkyvillä ovat selkeät merkit siitä, kuinka puutarha on vienyt Tarjan mennessään.



Koivunrisua kotona ja näyttelyissä

Kukkien ja hyötykasvien ohella Tarja Heikkilän pihalla kasvaa muun muassa eri laisia koivuja, pajuja ja ruista, joita hän käyttää töidensä materiaaleina. Yrittäjänä työskentelevä Tarja on opiskellut myös kudontaa kotiteollisuuskoulun kudontalinjalla, ja kudontatekniikkaa pystyy hyödyntämään monien eri materiaalien kanssa taidekäsitöissä.

Kädentaitaja kävi itse tutustumassa koivunrisuun ja sen rautalankatekniikkaan yhden kurssin verran. - Halusin kokeilla ja hyödyntää lähimateriaalia ja nyt olen tehnyt risutöitä jo useamman vuoden ajan. Risun estetiikan löytäminen on antanut paitsi niin sanotulle roinalle uuden elämän myös muotoillut siitä upeita hyöty- ja koriste-esineitä niin kotiin kuin puutarhaan.

Erilaisten kasvitukien, ruukkujen ja astioiden ohella risu on muuttunut Tarjan käsissä muun muassa erikoisiksi satuhahmoiksi sekä kiehtoviksi linnunpesiksi. Töihinsä Tarja saattaa liittää mukaan myös muita luonnonmateriaaleja. Tarja Heikkilän risutöitä on nähty useissa eri näyttelyissä ja julkaisuissa.



Infoa ja ideoita:

* Risut kerätään lehdettömänä aikana.
* Risut säilyvät useita kuukausia esimerkiksi ulkovarastossa auringolta ja tuulelta suojassa.
* Sidontaan käytetyn rautalangan paksuus valitaan työn ja risujen mukaan.
* Risuista valmistettujen kukkatukien sisällä käytetään tukena harjaterästä, jonka tärkein funktio on se, että maahan menevä osa ei lahoa.
* Isommissa pilareissa tukena voi olla vaikkapa ohut puunrunko maan sisälle painetussa aidantolppateräksessä.
* Risuista tehdyilläaidoillajatasoillasaa puutarhaan kerroksellisuutta.
* Pohjattomiarisuastioitavoi hyödyntää pihalla monella tapaa. Ne ovat kevyitä nostella ja niiden sisälle saa piilotettua vanhoja muoviruukkujaja ämpäreitä.
* Metallijaloilla saa näyttävyyttä ja korkeutta risuruukuille.
* Koivunrisuista voi tehdä puutarhaan erilaisia koristeita ja katseenvangitsijoita, ja niillä voi somistaa kotipihan juhlapai kaksi ilmaiseksi.

 

Pohjaton risuastia:

Kasvin voi istuttaa muovi ruukkuun ja siirtää ruukun sitten pohjattoman koivurisukorin sisään. Kokonaisuus on kaunis ja kevyt liikutella.

Tarvikkeet:
* risua ja 1 pajunoksa tms. aloitusrengasta varten
* metallilankaa sidontaan
* oksasakset
* sivuleikkurit
* kärkipihdit
*suojakäsineet

1. Aloita työ korin pohjasta. Tee ensin pajusta tms. korin pohjan kokoinen rengas.

2. Sido ensimmäinen kerros risuja renkaaseen niin että rengas jää piiloon. Aloita risujen sitominen ensin muutamalla risulla ja lisää niitä vähitellen, niin että saat nipusta haluamasi paksuisen. Kun olet saanut ensimmäisen kierroksen valmiiksi, jatka siitä suoraan toiselle kierrokselle edeten spiraalimaisesti työn loppuun asti.

3. Risuja lisätessäsi kannattaa huomioida, että risun tyviosa jää piiloon joko korin sisäpuolelle tai sitten risumakkaran sisälle.

4. Sidonnassa käytettävän metallisen sidontalangan paksuus määräytyy suojakorin koon mukaan. Mitä isompi kori, sitä vahvempi lanka. Sidontalankojen etäisyys toisistaan on suunnilleen 4-10 cm risumakkaran paksuudesta riippuen. Mitä paksumpi risumakkara, sitä suurempi etäisyys.

5. Kun työ lähenee loppuaan, ohenna risunippua pikkuhiljaa ja ihan viimeiset hännät voit upottaa edelliseen kierrokseen (avaamalla edellisen kierroksen solmut). Päättele sidontalangat kiertämällä jokainen lankapari keskenään yhteen ja leikkaa ne noin 1,5 cm:n mittaisiksi- Taivuta ja työnnä katkaistut päät kärkipihdeillä piiloon työn sisään.

6. Viimeistele kori leikkaamalla hapsottavat risunpaät pois.

7. Valmis pohjaton risuastia.