Puno ruukkuun pajupuu Kotipuutarha 5/2007 Teksti ja kuvat Tarja Heikkilä

Puno pajusta ruukkuun belgiaistyylinen puu ja valmistaudu hämmästyneisiin henkäyksiin. Vitsat näet juurtuvat nopeasti ja kasvattavat latvuksen.

PUNO RUUKKUUN PAJUPUU

Belgialainen pajupuu on joka pihan jännittävä katseenvangitsija.
Sen punomiseen tarvitset vain tuoreita ja pitkiä pajunversoja,
neuvoo pajuharrastaja Tarja Heikkilä.

Teksti ja kuvat TARJA HEIKKILÄ

Vieraillessani tunnetun tanskalaisen pajunpunojan Sine Jakobsonin puutarhassa ihastuin heti portilla isohkoon pajupuuhun, jonka runko oli punottu vinoruuduiksi ja latvus oli näyttävä vihreä pallo. Sisäpihalla oli lisää ruukuissa kasvavia, eri tekniikoin punottuja pajupuita.

Pajupuuhun voi käyttää useita eri lajeja ja pituuksia. Mitä pidempi pajunvitsa, sitä isompi puu. Itse käytän usein omissa töissäni pihallani kasvavaa kaunista keltapajua (Salix vitellina), sillä luonnonpaju on liian voimakaskasvuinen.

Lajia valitessani mietin, millaiseen punokseen vitsoja tarvitsen eli kuinka paljon pajun tulee työssä taipua. Pajunversojen pitää työstettäessä olla lepotilassa, sillä heti kasvun alettua kuori rikkoontuu herkästi eikä välttämättä enää kestä punontaa.

Oman pajupuuni punoin belgialaisella vinoruututekniikalla, jossa on erityisen tärkeää käyttää samanpituisia ja -vahvuisia versoja. Koska en ollut alussa riittävän huolellinen vitsojen valinnassa, ohuimmat versot eivät kestäneet punoksen synnyttämää jännitettä, ja jouduin vaihtamaan ne uusiin.

Sine jakobsen neuvoo punomaan isohkot puut ruukkuun, jonka halkaisija on vähintään 30 senttiä. Vitsojen tyvet tulee työntää multaan vähintään 20 sentin syvyyteen.

Ruukussa kasvavaa pajupuuta pitää kastella ahkerasti, sillä se ei saa kuivua. Puun kasvaessa pajuihin tulee aluksi pieniä sivuversoja, jotka napsin pois. Latvuksen sivuversojen annan kasvaa. Kun uusi verso on riittävän pitkä, katkaisen sen 10-20-senttiseksi. Näin latvus haarautuu ja puu muodostaa itselleen kruunun. Puuta voi leikata ja muotoilla ympäri vuoden.

Siirsin oman puuni talveksi ruukusta kasvimaalle, mutta silti kaksi runkopajuista kuoli talven aikana. Belgialaisessa punoksessa kuivuneen vitsan tilalle voi pujottaa elävän, mutta esimerkiksi kierrettyrunkoisissa malleissa vitsan vaihto uuteen ei ole mahdollista.

Vaikka ruukkupuuni olisi kestänyt vain yhden kesän, se oli silti vaivan arvoinen. Sisäänkäyntimme vieressä se ehti tuottaa jo ensimmäisenä kesänä uskomattoman paljon iloa ja hyvää mieltä sekä kerätä ihastuneita henkäyksiä ohikulkijoilta.

Kirjallisuutta
Sine jakobsen: Levende Pileflet i krukker- på terassen og i haven, Olivia
Vibe Gro: Elävät pajutyöt, Atena Marianne Mortensen: Pajunpunonta, Atena

Puno puu näin

Belgialaisen puun (elävä vinoruuturunko) punontaan tarvitset
32 tuoretta, noin 1,7-metristä punontapajun versoa, ohutta
pajua sitomiseen ja lisäksi narua.

l. Piirrä ruukkuun mullan pinnalle halkaisijaltaan noin 17-senttinen
ympyrä, jaa sen kehä kahdeksaan osaan. Tee multaan merkkireiät.

2. Työnnä pajut pareittain reikiin niin, että ne osoittavat kaikki
viistosti vasemmalle noin 60 asteen kulmassa.

3. Pistä loput 16 pajua pareittain edellisten väliin osoittamaan
viistosti oikealle noin 60 asteen kulmassa.

4. Sido kaikki kahdeksan risteyskohtaa narulla yhteen siten,
että vasemmalle osoittavat pajut ovat päällä ja oikealle
osoittavat alla.

5. Vaihda seuraavalla kierroksella sidoskohdassa oikealle osoittavat
päälle ja vasemmalle osoittavat alle. Sido ne taas narulla.

6. Etene näin punoen aina yhden kerroksen kerrallaan.

7. Sido viimeisen kerroksen risteyskohdat ohuella pajulla. Poista
lopuksi kaikki apunarut ja leikkaa latvat noin 20 sentin mittaisiksi.

 

Pajutiloja

Jos et tänä vuonna ehdi punoa elävää pajupuuta, varaa ensi kevään materiaali ajoissa pajutiloilta. Näin saat käyttöösi mahdollisim man tuoreet versot. Säilytä vitsat ennen punontaa tyvet upotettuina vesiastiaan.

Koiramäen Pajutalli, p. 040 539 6641 • Marjamäen Pajutila, p. 040 557 6208 • Tolvasen Pajutila, p. 044 036 3622 • Syvälahden Pajutila, p. (017) 648 831, syvalahti@saunalahti.fi